Yogyakartan sulttaanikunta |
|
---|---|
1755–1945 |
|
Valtiomuoto | sulttaanikunta |
Pääkaupunki | Yogyakarta |
Uskonnot | islam |
Kieli | Jaava |
Edeltäjä(t) | Mataramin sulttaanikunta |
Seuraaja(t) | Yogyakarta |
Samudera Pasai (1267–1521)
Ternaten sulttaanikunta (1257–1914)
Gowan sulttaanikunta (1300–1946)
Malakan sulttaanikunta (1400–1511)
Sulun sulttaanikunta (1405–1915)
Cirebonin sulttaanikunta (1445–1677)
Demakin sulttaanikunta (1475–1548)
Acehin sulttaanikunta (1496–1903)
Pagaruyungin kuningaskunta (1500–1825)
Bantenin sulttaanikunta (1526–1813)
Banjarin sulttaanikunta (1526-1860)
Mataramin sulttaanikunta (n. 1586–1755)
Surakartan sulttaanikunta (1745–1946)
Yogyakartan sulttaanikunta (1755[–1945])
Siakin sulttaanikunta (1725–1946)
Delin sulttaanikunta (1814–1946)
Riau-Linggan sulttaanikunta (1824–1911)
Alankomaiden Itä-Intia (1800–1949)
Lanfangin tasavalta (1777–1885)
Indonesian vallankumous (1945–1950)
Syyskuun 30. päivän liike (1965)
Yogyakartan sulttaanikunta oli Jaavan saarella sijainnut sulttaanikunta vuosina 1755–1945. Sulttaanikunta syntyi vuonna 1755, kun Mataramin sulttaanikunta jakautui kahtia Yogyakartan ja Surakartan sulttaanikunniksi.[1][2][3] 1700-luvulla maassa käytiin sisästen valtataistelujen seurauksena monia perimyssotia. Lopulta Kolmas Jaavan perimyssota vuosina 1746–1755 johti siihen että Mataram jakaantui sulttaani Hamengkubuwono I:n hallitsemaan Yogyakartaan ja Pakubuwono II:n hallitsemaan Surakartaan. Maan sisäisiin asioihin sekaantuivat myös Jaavalla valtaa pitäneet hollantilaiset, joiden hallitsemiin alueisiin liitettiin osia Mataramista.[4][5][6] Myös Yogyakartan sulttaanikunta joutui 1700- ja 1800-luvuilla Hollannin siirtomaavallan vaikutusvallan alle osana Alankomaiden Itä-Intiaa.[7][8]
Kun Japani hyökkäsi Alankomaiden Itä-Intiaan Toisessa maailmansodassa ja japanilaisten vetäydyttyä vuonna 1945 Yogyakartan sulttaani Hamengkubuwono IX lupasi tukevansa Indonesian presidenttiä Sukarnoa Indonesian valtion perustamisessa, ja että Yogyakartan sulttaanikunta tulisi olemaan osa Indonesiaa. Kiitokseksi tuesta Indonesian itsenäisyystaistelussa Yogyakartalle luvattiin erityisasema, ja Yogyakarta säilyi kuningaskuntana Indonesian tasavallan sisässä. Yogyakartasta muodostettiin Yogyakartan erityisalue, jonka päämiehenä maan sulttaani toimi. Myös Surakarta säilyi kuningaskuntana, mutta anti-kuningasmielisen kansannousun jälkeen se menetti erityisasemansa ja se sulautui Keski-Jaavan provinssiin vuonna 1946, jolloin Yogyakarta jäi Indonesian ainoaksi kuningaskunnaksi.[9][10] Yogyakarta oli vuosina 1945–1949 maan väliaikainen pääkaupunki, kun hollantilaiset miehittivät Jakartan Indonesian vallankumouksen aikana.[8]
<ref>
-elementti; viitettä tourism
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä gs
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä fad
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä cs8
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä sejarah03
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä liq
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä beck
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä tours
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä jajang
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä economist
ei löytynyt